Sini in the land of smiles: vko 3

MOIKKA!

Oon tässä kaksi päivää yrittänyt kirjotella, mutta netti on ollut niin surkea, ettei oo suostunu lataamaan ees yhtä kuvaa. Tänään otin sitten läppärin Madam cafeen mukaan, että sain kirjotettua sen wi-fin voimin!

Tää viikko on ollut siitä poikkeuksellinen, että mulla ei oo ollu koulua ollenkaan. Maanantaista perjantaihin mulla on nimittäin ollut Thai hieronta kurssi!

Sunnuntaina oli Adrianin synttärit! Heräsin ennen yhdeksää, ja 12 aikaan Francesca ja Francescan host-äiti tuli hakee mut Adrianin luo. Varsinaiset synttärit alko vasta klo 14 aikaan, mutta Francescan host-äitin piti mennä töihin, ni mentiin vähän ajoissa auttamaan Adriania valmisteluissa. Mun on nyt pakko kertoa vähän Adrianin talosta ensin... Se on siis hienoin koti missä oon koko elämäni aikana käynyt. Valtavat kullatut aidat peittää talo(j)a (yhteensä ehkä 4 rakennusta), ja portit toimii elektronisesti sisältä käsin. Talon aitojen sisältä löytyy muunmuassa elokuvateatteri, uima-allas liukumäkineen ja vesisuihkuineen, kuntosali, järkyttävän ison kokonen koripallokenttä, snooker-pöytä, pingis-pöytä, papukaija, 4 jääkaappia, talon sisäinen "puutarha" ja monen monta muuta luksusta (unohtamatta sitä, että talon jokaisessa huoneessa on iso taulutelevisio). Eli siis Adrianin synttäreinä jo itse koti oli kokemus sinänsä. Mutta, nyt itse synttärijuhliin. Francesca teki spagettia ja mä leivoin meille brownieita, ja Adrianin host-perhe oli tehny mooonen monta muuta tarjottavaa. Syötiin hyvin, ulkona, samalla kun musiikki soi ulkona olevista kaiuttimista, ja Adrianin host-perhe oli tehny ihanan onnittelukyltin hänelle! Pääruoan jälkeen rauhotuttiin hetki, jonka seurauksena päätettiin mennä katsomaan leffa niiden leffateatteriin. Elokuvan jälkeen syötiin vähän lisää, mm. kakku, joka täällä on yleensä jäätelökakku. Oli super hyvää! Oikeestaan kaikki mitä syötiin, oli super hyvää... Loppuilta hengailtiin vaan ja kuunneltiin musiikkia. Oli kaikinpuolin tosi kiva päivä! Ja tuntui siltä, ettei moneen päivään tarvitse syödä yhtään mitään...

Maanantaina oli hierontakurssin ensimmäinen päivä. Aamupäivän sain olla rauhassa kotona, koska kurssi oli vaan klo 13-16. Puoli yhden aikaan Francescan host-äiti haki mut meiltä ja heitti meidät koululle, jossa koulun van odottikin jo meitä. Kukaan meistä (Francesca, Martina, Guglielmo, Adrian) ei osannut odottaa oikeen mitään, toivottiin vaan kaikki, että kurssinvetäjä puhuis englantia. MUTTA kuinka ollakaan, vastassa oli thaimaalaismies, joka hyvinhyvin huonolla englannilla meitä tervehti. Se ei kuitenkaan osoittautunut ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, ja muistiinpanot kirjotettiin kukin tavalla, jonka parhaaksi näki. Kurssinvetäjä siis näytti meille mitä tehdään, ja me kirjattiin se jotenkin ylös. Itse kirjotin todella epämääräisesti suomeksi, mistä en sitten illalla enää ymmärtänyt puoliakaan, heh. Ensimmäinen kurssipäivä meni kuitenkin kivasti, ja oli tosi mielenkiintosta! Kello kuuden aikaan mentiin vielä yhdessä Martinan kahvilaan, ja kotona olin jo klo 19 jälkeen.

Tiistaina oli ihana aamu! Heräsin ja olin yksin kotona, joten sain olla kerrankin ihan vaan yksinäni, ja hengailla kotona ilman muita. Tein aamupalaksi paahtoleipää nutellalla, mikä on siis ihan tosi harvinaista täällä (koska aamupalaksi thaimaalaiset syö yleensä riisiä, ja jotain sen kanssa). Se oli taivaallista!! Sen jälkeen menin vielä hetkeksi parvekkeelle vaan löllöttelemään, koska mulla oli muutama ylimääräinen tunti ennen kurssia. Kurssille menin, ja takas tulin taas koulun vanillä. Tiistaina siellä oltiin vaan me tytöt, koska pojat oli koulun kanssa jossain retkellä. Kurssin jälkeen tulin suoraan kotiin, koska host-äiti oli Ubon ratchatanissa, ja halus, et hengaan mun pikkusiskojen kans kotona sen illan. Kotona sitten luin vähän Torey Haydenia, ja löllöilin vaan loppupäivän.

Keskiviikkona heräsin vasta 9 jälkeen, mikä on "tosi myöhään" mulle täällä, koska jostain syystä en yleensä pysty nukkumaan kahdeksaa pitempään, riippumatta siitä mihin aikaan meen nukkumaan (yleensä 9 ja 10 välilla hahah). Aamulla meikkasin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan! Aamupalan ja muitten juttujen jälkeen pesin mun pyykit, joita olikin kertyny jo aikamoinen kasa. Sen jälkeen mulla ei hirveesti ollut enää luppoaikaa, koska koulun vanin oli tarkotus tulla hakemaan mut 12 jälkeen. Menin noin klo 12.20 ulos odottamaan, ja loppuenlopuksi van oli täällä klo 13.25. Hengailin siis vaan tunnin ulkona keskipäivän auringon paisteessa, hikoillen kuin hullu (myöhemmin illalla huomasin palaneeni dekoltee-niska -alueelta, eli siitä mitä mun t-paita ei suojannut). Tässä yksi hyvä esimerkki siitä, ettei thai-ihmiset aina oo niin jämptejä. Keskiviikkona opittiin hieromaan mahallaan makaavan ihmisen jalat ja selkä + niska, hartiat ja pää. Välillä oli tosi hankala tajuta, kun tää opettaja koittaa selittää jotain thanglanniksi ja hymyilee vaan kovasti, mutta eiköhän jotain ainakin jääny mieleen! Kurssin jälkeen mentiin kaikki yhdessä Bueng Phalan Chain kautta italialaiseen ravintolaan Ristorante dal Perugino, jossa syötiin, oih, niin ihanat aidot italialaiset pizzat ja lisäksi vähän pastaa. Maistoin siellä ensimmäistä kertaa ihan aitoa italialaista espressoa, mikä osoittautui paremmaksi, kuin olin kuvitellut! Puoli 8 aikaan host-äiti haki mut ja Francescan koteihimme. Kotona opetin Primille vielä vähän englantia ja sen jälkeen nukkumaan!

Torstaina heräsin jälleen vasta 9 jälkeen (ah), ja olin yksin kotona. Host-äiti oli jättänyt pöydälle suklaamuroja, ja jääkaapissa oli maitoa. Tein siis aamupalaksi muroja ja paahtoleipää! Voi, se oli niin hyvää! En ees tiennyt, että ihminen voisi tulla jostain ton tyyppisestä niin onnelliseksi, mutta nyt sen voin ihan itse todistaa. Koulun vanin oli tarkotus hakea mut ennen yhtä, ja olin jo klo 10 aikaan valmis, joten päätin vaihtaa bikinit päälle, ja mennä hetkeksi ulos ottamaan aurinkoa!! Hetkellisesti tuntui ihan siltä, kun olis ollut jossain etelänlomalla, vaan meri puuttui. Huvittavinta tässä oli se, että kun ennen klo 12 nousin tästä auringonottopaikasta, olin aivan litimärkä. En siis koskaan oo hionnut niin paljon, ilman saunaa, ennen mun elämässä. Kurssille lähdin siis suihkun kautta. Kurssin jälkeen host-äiti oli myöhässä, joten joku hänen kaverinsa haki mut ja Pain koululta. Mentiin Mikaan (japanilainen ravintola) Pain ja Primin kanssa, syötiin ensin iso jätskiannos, sitten kunnon ruuat ja ranskikset päälle, ja sitten vielä jättimäiset mansikkasmoothiet. Taas kerran tuli todistettua, että thaimaalaiset rakastaa syömistä. Kun lähettiin Mikasta, olin ensimmäistä kertaa lava-auton lavan kyydissä. Täällä on siis ihan tyypillistä, että ihmiset kulkee paikasta toiseen lava-auton lavalla, mutta mulle se oli todella outoa. Yksi näistä monista jutuista, joita voi kokea #onlyinThailand. Selvisin kuitenkin hengissä, vaikka vähän vettäkin tihutti.

Perjantaina söin aamupalaksi jälleen leipää ja murjoa!! Koska mulla oli taas luppoaikaa mun aikaisen heräämisen takia, menin hetkeksi parvekkeelle lukemaan eteenpäin Hiljaisuuden lapsia. Perjantai oli hierontakurssin viimeinen päivä, ja tehtiin koko reilun tunnin kestävä hieronta toisillemme. Hieronnanopettaja antoi meille jotkut thaihieronta -balsamit ja kangaspalat, joita käytetään asiakkaan suojana hierottaessa. Oli kiva saada ihan konkreettiset muistot kurssista! Kurssin jälkeen lähettiin tuktukilla kaikki neljästään Robinsonille. Chattailtiin hetki kans thaipoliisien kaa, mikä oli huvittavaa, koska tuskin koskaan vaan vaihtaisin muutaman sanan ihan vaan huvin vuoksi Suomen poliisien kanssa. Robinsonilla käytiin Starbucksilla, Fra osti itelleen uuden laukun, Martina osti itelleen uudet suojakuoret puhelimeen, ja me ostettiin Gugan kans "My secret garden" nimiset kirjat, joka on siis värityskirja aikuisille!! Naurakaa vaan, mutta välillä täällä tulee oikeesti tosi tylsää, kun nettikään ei toimi kunnolla, niin toi oli ihan täydellinen ratkaisu! Käytiin syömässä KFC.llä, ja se oli mun ensimmäinen kerta ikinä. Mun tilaamat kanankoivet oli chilillä vuorattuja, ja näin ollen hieman tulisia, mutta ekan koiven jälkeen tottui jo, ja oli tosi hyvää (ja epäterveellistä). Illalla host-äiti lähti johonkin kavereitten kaa, ni vahdittiin Pain kanssa Primiä, ja kahta muuta lasta täällä meillä.

Lauantai heräsin jo 8 jälkeen, mutta nousin vasta 10 aikaan, koska tiesin ettei mulla ollut kiire mihinkään. Täällä oli host-äitin kaksi kaveria tekemässä jotain tietokonehommia, joten sillä aikaa kun host-äiti vei Pain kouluun ja kävi kaupungilla, söin lounaan näiden äidin kavereitten kans. Klon12 aikaan Guga tuli tänne, ja toinen äidin kavereistä heitti meidät Bueng Phalan Chaille. Käytiin (taas) siellä italialaisessa ravintolassa, koska Guga halus pizzaa... Sen jälkeen käveltiin vaan kaupungissa ja Bueng Phalan Chailla, ja käytiin pirtelöllä Be Bearissa. Host-äiti haki meijät puoli kuuden aikaan ja tulin kotiin. Host-äiti ja Prim lähti illalla vielä johonkin häihin, ni oltiin täällä kahestaan Pain kanssa, ja tehtiin päivällinen yhessä. Oli kiva viettää aikaa ja puhella ihan kahestaan Painki kaa. Klo 10 aikaan mentiin huoneisiimme, ja menin nukkumaan.

Tänään (sunnuntai) herätyskello soi klo 6.00, koska seitsemän aikaa startattiin perheen kanssa kohti Ban Kugasing -nimistä "kylää". Mentiin sinne, koska host-äiti oli kutsuttu häihin, jotka oli siellä. Perinteiset thaimaalaishäät alkaa kello 7.00 aamulla, ja päättyy kello 12 aikaan päivällä, mutta koska meillä meni ajomatkaan reilu tunti, meni host-äiti vasta 9 aikaan. Äidin ollessa häissä, hengailtiin siskojen kanssa jossain niiden perhetutuilla, ja käytiin tutustumassa Ban Kugasingin kylän raunioihin, jotka oli tosi kauniit, ja ne näytti olevan täynnä tarinoita. Vaikka meillä oli "asiantuntija" kertomassa raunioiden tarinaa, en ihan ymmärtänyt kaikkea mun siskon tulkkauksesta, haha. Mutta ilmeisesti liittyy vahvasti buddhalaiseen historiaan. Takaisin kotiin päin lähdettiin klo 13 aikaan, ja syötiin lounas (spagettia) nopeesti autossa. Ihan tälleen asiaankuulumattomasti tähän väliin, miten musta tuntuu, että syön täällä melkein saman verran italialaista ruokaa, kun thairuokaa...? Mutta kuitenkin, samalla matkalla poikettiin vielä Robinsonissa ostamassa mulle uusi latausjohto, suojakuoret ja uusi powerbank, koska edellinen päätti tänään aamulla kärvähtää. En ehtinyt olla kotona kovinkaan kauaa, kun Francesca kysyi mua hänen ja Martinan kanssa Madam cafeen. Ensimmäistä kertaa kävelin täysin yksin paikasta A paikkaan B täällä. Oli jotenkin vapauttavaa, ja tuntui oikeen kunnolla siltä, että täällä mä nyt asun ja elän, kun yksinkin osaan liikkua! Oli myös kiva saada vähän liikuntaa vaihteeksi. Francescan host-täti haki meidät kotiin puoli kuuden jälkeen, onneksi, koska oli alkanut sataa oikein olan takaa. Siitä asti oon vaan istunut kotona, kirjotellut tänne ja kuunnellut sateen ropinaa meidän peltikatolle. Kello on nyt vähän yli seitsemän, ja pian ruvetaan varmaan tekemään päivällistä Pain kanssa.

Tässä muutama kuva viime sunnuntailta, Adrianin (thainimeltään Nam, suom. vesi) synttäreiltä.